Avaimesi terveellisempään elämään

Kohti hyvinvointia

Tältä sivulta löydät kaikenlaista hyödyllistä tietoa harjoittelusta ja hyvinvoinnista. Kerää siis itsellesi sopivat vinkit talteen ja tehosta harjoitteluasi! Muistathan, että voit aina kysyä minulta lisää. 

Yleistä liikkumisesta ja laihduttamisesta

Harjoittelu

Kohti hyvinvointia!

Kestävyys on kykyä vastustaa väsymystä ja jatkaa liikuntaa pitkän aikaa. Kestävyyttä on kahdenlaista:

1) Hengitys- ja verenkiertoelimistön kestävyys merkitsee sitä, että sydän, keuhkot, veri ja verisuonet pystyvät toimittamaan happea tehokkaasti kudoksiin kovankin rasituksen aikana. Hapenkuljetuselimistön toimintaa tehostavaa liikuntaa, joka tapahtuu kuntoiluun sopivalla matalalla teholla, kutsutaan aerobiseksi liikunnaksi. Tällaista perusliikuntaa ovat esimerkiksi kävely, juoksu, pyöräily, uinti ja hiihto. Kestävyysliikuntaa pidetään yleisesti ottaen hyvän kunnon tärkeimpänä osatekijänä.

2) Paikallisella lihaskestävyydellä tarkoitetaan yksittäisen lihaksen tai lihasryhmän kykyä työskennellä lepäämättä pitkän aikaa, esimerkiksi pitkän pyörälenkin aikana. Paikallinen lihaskestävyys liittyy läheisesti lihasten voimaan.

Lihaskunto tarkoittaa kuntoilussa hyvää lihastasapainoa ja kehon suurten päälihasryhmien riittävää voimaa ja kestävyyttä. Lihaskunto on helppo saada selville yksinkertaisilla kuntotesteillä.

Liikkuvuudella tarkoitetaan kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä. Liikkuvuutta rajoittavat ihmisen yksilöllinen anatomia, nivelten muoto ja rakenne, lihasten ja tukikudosten joustavuus, ikä, asento- ja liikuntatottumukset.

Hyvä yleiskunto on siis kestävyyttä, lihaskuntoa ja liikkuvuutta. Jokaisessa toimivassa kunto-ohjelmassa tulee olla kaikkia näitä kolmea ominaisuutta kehittäviä harjoituksia, vaikka yhdistelymahdollisuuksia on tavattoman paljon. Aerobinen liikunta vahvistaa hengitys- ja verenkiertoelimistöä ja parantaa yleiskestävyyttä, lihaskuntoharjoittelu kehittää lihasvoimaa ja -kestävyyttä ja venyttely lihasten ja nivelten liikkuvuutta.

Liikkumisen 5 tärkeää ohjetta

Kuntoilu ja järkevä kuntoilu ovat kaksi eri asiaa. Seuraavia ohjeita noudattamalla vältät turhat kolhut kunnonkohennuksen joskus kovalla tiellä.

1) Lämmittele ensin. Moni kaveri ryntää nostelemaan puntteja ja tekemään liikkeitä verryttelemättä juuri ollenkaan. Tällainen innokkuus kostautuu usein pahasti. Lämmittele aluksi 5-10 minuuttia vaikka cardio-laitteilla. Lämmittely ei saa olla liian rasittavaa ja hengästyttävää. Sen tarkoituksena on vain parantaa verenkiertoa ja valmistaa lihaksia varsinaista treenausta varten.

2) Venyttele. Venyttely on tavattoman terveellistä sekä sinänsä että ennen treenausta, mutta se on tehtävä oikein. Venytä vain siihen saakka, että tunnet venymisen, älä siihen, että alkaa tuntua kipua. Älä koskaan venytä nykivin, vauhdikkain liikkein. Pysy venytysasennossa 20-30 sekuntia.

3) Jäähdyttele rauhallisesti. Rankan harjoittelun jälkeen ei pidä heittää varusteita kassiin ja häipyä ennen asianmukaista jäähdyttelyä. Jäähdyttely ja lämmittely täydentävät toisiaan. Ehkäiset seuraavan päivän lihaskireyden verryttelemällä kymmenisen minuuttia harjoituksen päätteeksi. Cardio-laitteet ovat erinomaisia harjoittelun jälkeiseen jäähdyttelyyn. Tee lopuksi vielä yksinkertaisia raajojen ja selän venytysliikkeitä.

4) Opi rentoutumaan. Harjoittelun jälkeen kannattaa myös rentoutua. Rentous edistää kuona-aineiden poistumista elimistöstä, mikä vähentää seuraavan päivän lihaskipuja. Hengitä syvään, juo vettä, onnittele itseäsi hyvästä työstä.

5) Juo paljon vettä. Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että useimmat meistä eivät juo riittävästi vettä. Huono nestetasapaino vie voimia ja heikentää harjoittelun tehoa. Sitä paitsi kova hikoilu lisää nestevajauksen vaaraa. Juo ainakin 6-8 isoa lasillista vettä päivässä ja siemaile hiukan vettä myös harjoittelun lomassa, vaikka ei olisi janokaan.

Laihduttamisen perusteet

Laihduttaessa on tärkeää tietää kuinka paljon kehosi kuluttaa kaloreita päivän aikana ja kuinka paljon niitä tulee ravinnosta. Turvalliseen ja tehokkaaseen painonpudottamiseen riittää n. 500 kcal vaje syödyn ravinnon ja kehosi kulutuksen välille. 500 kcal vajeen voit aikaansaada joko liikkumalla enemmän tai syömällä vähemmän - tai tekemällä molempia. Kummassakin tapauksessa syömisen pitää olla oikeanlaista, jotta keho ei rasitu laihduttaessa liikaa. Aina kun painon laskeminen pysähtyy teet taas ravinnon ja liikunnan avulla 500 kcal vajeen kehon energiansaantiin. Liikuntaa pitäisi olla mukana edes jonkin verran, jotta laihtuminen olisi tehokasta ja pudotettu paino olisi mahdollisimman paljon rasvakudosta. Pelkästään ravinnon avulla laihduttaminen polttaa lihaksistoa paljon pois, joka taas hidastaa aineenvaihduntaa.

Mitään ihmeitä ei laihtumiseen siis tarvita, annat vain keholle vähemmän energiaa kuin se tarvitsee, niin paino putoaa varmasti. Jos syöt joku päivä huonosti esim. rasvaista pikaruokaa, voit kompensoida sen tekemällä ylimääräisen liikuntasuorituksen. Tähän ei kannata turvautua jatkuvasti, sillä esimerkiksi yhden suklaapatukan polttaminen vaatii jopa tunnin juoksulenkin!

Ihmedieetit eivät toimi. Erilaisia ns. ihmedieettejä on vaikka kuinka paljon, mutta niissä kaikissa on sama vika eli pudotettu paino tulee yhtä nopeasti takaisin kuin se lähtikin. Syy nopeaan painonpudotukseen on yleensä siinä, että kehosta poistuvat nesteet, jonka takia paino putoaa jopa 3-6 kiloa muutamassa päivässä. Tämän jälkeen keho lähtee polttamaan lihaksistoa energiaksi, koska näissä dieeteissä on lähes poikkeuksetta liian vähän ravintoaineita. Jos saat pudotettua painoasi vaikka 10 kg kolmessa viikossa, on tästä yli puolet nestettä, 1-2 kg lihasta ja alle kilo rasvaa. Sitten kun lopetat dieetin, nousee painosi välittömästi 5-6 kiloa nesteiden palatessa kehoon. Saat siis poltettua kehostasi rasvaa vain muutama sata grammaa ja lihasta jopa useita kiloja! Tämänlaisia dieettejä kutsutaan epäedullisiksi dieeteiksi, koska ne kuormittavat kehoa todella paljon, eivätkä annan konkreettista kehitystä juuri lainkaan. Älä turvaudu ihmedieetteihin vaan ota asioista selvää ja tee laihduttaminen turvallisesti ja onnistuneesti!

Laihduttaminen = elämäntapojen muutos. Etsi itsellesi sopivia ravintoaineita joista pidät ja ota ne mukaan ravintoosi. Tarkoitus on muuttaa elämäntapoja, ei vain olla hetken dieetillä! Kaiken pitää maistua hyvältä, jotta jaksat noudattaa uutta ravinto-ohjelmaasi ja uutta elämäntapaa lopun elämääsi. Jatkossa kun kuntoilet itseksesi tee asiat samalla rutiinilla kuin painonhallintaryhmänkin kanssa tekisit, eli mm. punnitset itsesi kerran viikossa. Sitten kun paino ei enää putoa lisäät kulutusta tai vähennät syömistä siten, että saat aikaan 500 kcal vajeen. Niin helppoa se on! Muistathan vielä, että tarvitset oikean ravinnon lisäksi oikeanlaista liikuntaa.

Kestävyys

Sydämesi on lihas aivan kuten hauiskin, niinpä se tarvitsee harjoitusta. Sydänlihaksen vain unohtaa helposti, koska se on piilossa rintakehän sisällä. Sen olemassaolon huomaa ehkä vasta silloin, kun portaiden nousu tai jälkikasvun perässä juoksentelu pihalla hengästyttää yhtäkkiä yllättävän paljon.

Kestävyyden lisäämiseksi on tehostettava hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa. Kun hapenkuljetuselimistö on kunnossa, saat happea ja ravinteita kaikissa tilanteissa riittävästi. Tulet energisemmäksi, aineenvaihduntasi (ja samalla rasvan käyttö energianlähteenä) tehostuu, jaksat ponnistella pitkiäkin aikoja yhteen menoon ja ehkäiset sydän- ja verisuonitautien vaaraa.

Sydän on kestävyysliikunnassa yleisimmin käytetty tehon mittari: se reagoi elimistön toimintaan ja sen muutoksiin jatkuvasti. Sydämen lyöntien määrä minuutissa eli syke auttaa kuntoilijaa löytämään kulloinkin sopivan rasitustason.

Sykeharjoittelu

Ohjaan sykealueharjoittelua yksilöille ja ryhmille - lue tästä lisää.

Kuntoilussa käytetään erilaisia sykekäsitteitä, joista tässä yhteydessä tärkeimmät ovat maksimi- ja harjoitussyke.

Maksimisyke on sydämen suurin mahdollinen syke äärirasituksessa ja se saadaan luotettavasti selville rasitustestillä. Käytännössä maksimisykettä arvioidaan kuitenkin erilaisilla kaavoilla, jotka toimivat suuntaa antavasti, ja joiden virhemahdollisuus yksilötasolla on melko suuri, jopa +/- 20 lyöntiä. Yleisimmin käytetty kaava lienee vähentää luvusta 220 oma ikä vuosina, eli 40-vuotiaan maksimisyke on noin 180 lyöntiä minuutissa.

Maksimisyke (HRmax) on henkilökohtainen ja pitkälti perimän säätelemä: maksimisykkeen taso ei siis varsinaisesti kerro kunnosta. Maksimisykkeeseen ei voida vaikuttaa harjoittelulla, mutta harjoituksen vaikutuksesta työ, jota maksimisykkeellä pystytään tekemään, suurenee. Iän myötä maksimisyke laskee. Maksimisykkeellä saavutetaan maksimaalinen hapenkulutus VO2max, jota pidetään yleisesti parhaana aerobisen kunnon mittarina.

Useiden asiantuntijoiden mukaan syke tulisi aerobisessa liikunnassa nostaa harjoitus- eli tavoitesykealueelle: noin 50-85 prosenttiin arvioidusta yksilöllisestä maksimisykkeestä. Liikunnan keston tulisi olla kerralla 15-60 minuuttia ja harjoituskertoja tulisi olla 3-5 viikossa.

Suositeltavaa liikuntaa on kaikkia suuria lihasryhmiä kuormittava kestävyysliikunta, kuten juoksu tai pyöräily (esim. spinning). Myös aerobinen painoharjoittelu eri menetelmineen eli keveiden painojen nostaminen pitkinä sarjoina ja lyhyillä palautuksilla (tästä hyvänä esimerkkinä Bodypump), kehittää hapenottokykyä ja peruskestävyyttä. Syke levossa (ns. leposyke) on ihmisellä yleensä 30-90 lyöntiä per minuutti.

Aerobisen työn aikana lihakset työskentelevä pääsääntöisesti rasvaa käyttäen ja maitohappopitoisuudet pysyvät kohtuullisella tasolla. Anaerobisen työn aikana lihakset käyttävät pääsääntöisesti hiilihydraatteja ja lihakset työskentelevät ilman happea. Maitohappopitoisuudet nousevat korkealle tasolle anaerobisen työn aikana ja lihastyötä ei pystytä pitämään yllä kuin muutamia minuutteja.

Anaerobinen kynnys on aineenvaihdunnan taso, missä energian muodostus muuttuu aerobisesta anaerobiseen. Anaerobinen kynnys on se syketaso, jolloin maitohappoa alkaa muodostua elimistöön nopeammin kuin elimistö kykenee sitä poistamaan. Lihastyötä ei pystytä pitämään yllä kuin muutamia minuuttia tämän syketason yläpuolella.

Aerobinen kynnys on aineenvaihdunnan taso, millä energia tuotetaan pääsääntöisesti rasvoista. Tällä syketasolla vereen alkaa muodostua maitohappoa, mutta se kyetään vielä polttamaan pois. Aerobista lihastyötä pystytään periaatteessa jatkamaan niin kauan kuin energiaa riittää.

Lihaskunto

Lihaskunnolla on keskeinen merkitys ihmisen fyysiselle toimintakyvylle yhdessä sydän- ja verenkiertoelimistön kunnon, koordinaation ja elimistön rakenteellisten ominaisuuksien kanssa. Jos havaitsee olevansa huonossa kunnossa ja jumppakärpänen on puraissut, ehkä tavallisimmin liikuntaa harrastetaan lenkkeilemällä ja kuntosalilla. Oman mieltymyksen kannattaa antaa ohjata liikuntamuodon valintaa, sillä kaikki kunnon osa-alueet kehittyvät säännöllisen harjoittelun seurauksena. Kunnon kehittyminen tosin painottuu siihen suuntaan mitä harjoitetaan. Toisin sanoen säännöllinen kuntosaliharjoittelu kohottaa tehokkaasti nimenomaan lihaskuntoa.

Lihaskuntoharjoittelu on tärkeä osa yleistä kuntoilua, vaikka se ennen jäi aerobisen liikunnan varjoon. Jälkimmäinen sai hyvin paljon asiantuntijoiden huomiota, kun taas edellinen pysyi kauan varsin pienen alakulttuurin, intohimoisten muskeleiden kasvattajien harrastuksena. Lihaskuntoharjoittelu on kuitenkin niin hyödyllistä, että kenen tahansa kannattaa suunnistaa kuntosalille.

Ensinnäkin ulkonäkö paranee, ja se on monta kertaa hyvin merkittävä motiivi. Vatsa pienenee, käsivarret vahvistuvat, rintakehä saa muotoa. Lihasvoima ja lihasmassa lisääntyvät. Luusto vahvistuu. Aineenvaihdunta paranee. Keho ei harjoittelun tuloksena ainoastaan ole paremman näköinen, vaan se on parempi. Se myös tuntuu paremmalta ja käyttää rasvaa energian tuottamiseen entistä tehokkaammin.

Kun nostat painoja, käytettävänäsi on ainakin 215 paria luurankolihaksia - eli lihaksia, jotka kiinnittyvät luihin ja liikuttavat niitä. Lihakset koostuvat lihassoluista, joita on kahdenlaisia: nopeasti supistuvia ja hitaasti supistuvia. Nopeasti supistuvat solut antavat lihaksille räjähtävää voimaa. Hitaasti supistuvat solut antavat kestävyyttä. Ne ovat aerobisen liikunnan voimanlähde. Useimmilla miehillä on suunnilleen yhtä paljon hitaasti ja nopeasti supistuvia lihassoluja, mutta joskus luonto lahjoittaa näitä ominaisuuksia epätasaisesti, siten että jompaakumpaa on huomattavasti enemmän kuin toista.

Ota aina huomioon oma tyyppisi ja toimi sen mukaan. Tärkeintä ei ole lihassolujen laatu, vaan niiden oikea käyttötapa. Painoharjoittelu on kovaa työtä, jossa on paljon toistoja. Ei pidä rehkiä niin, että palaa loppuun ja lannistuu, jos tuloksia syntyy hitaammin kuin odottaa. Ellei harjoittelusta nauti, sitä ei jaksa jatkaa. Mielialan pitäisi pysyä positiivisena. Itselle saa ja pitääkin asettaa tavoitteita, mutta ei epärealistisia. Aina on pidettävä mielessä, että kyseessä on pitkäjänteinen harrastus. Kun motivaatio on kunnossa, tarvitaan tietoa. Lihaskuntoharjoittelutietoutta on hyvin paljon, mutta itse tarvitset sitä varsin vähän. Ensin sinun on selvitettävä itsellesi mihin pyrit ja valittava sitten ohjelma, jolla parhaiten saavutat tavoitteesi. Mitä tahdot? Voimaa? Lihaksia? Kestävyyttä? Näitä kaikkia varten on omat harjoitteluohjelmansa. Vaihtelemalla liikkeissä käytettävää vastusta sekä toistojen ja sarjojen määrää vaikutat lopputulokseen.

Lihaskuntoharjoittelun perusasiat

1) Voimaa hankitaan nostamalla raskaita painoja. Yhdessä sarjassa on 3-5 toistoa. Sarjojen välillä levätään 3-5 minuuttia.

2) Lihaksia kasvatetaan nostamalla keskiraskaita painoja noin 6-12 toistoa/sarjan ja lepäämällä sarjojen välillä 60-90 sekuntia.

3) Kestävyyttä ja solakka ulkonäkö saadaan nostamalla kevyitä painoja 12-15-20 toistoa/sarja ja lepäämällä sarjojen välillä vain noin 30 sekuntia.

Lihaskunnon harjoittaminen

Lihaskuntoharjoittelussa tavoite määrittelee millä tavalla lihaksistoa kuormitetaan. Harjoittelu voi tähdätä maksimaalisen lihasvoiman kehittämiseen, lihasmassaa kasvattavaan harjoitteluun, lihaksiston nopeus- ja teho-ominaisuuksien kehittämiseen tai lihaskestävyyden lisäämiseen. Mikäli lihaskuntoharjoittelun tavoite voidaan täsmentää tietyn voiman ominaisuuden harjoittamisen suuntaan, kyseessä on todennäköisesti harjoittelija, joka on aktiivinen liikunnan harrastaja tai urheilija.

Alla olevassa tekstissä keskitytään kuvaamaan yleisiä nykyisten suositusten mukaisia lihaskuntoharjoittelun periaatteita, jotka soveltuvat aikaisemmin vähän harjoitelleelle terveelle aikuiselle. Harjoittelun tavoitteena on lihaskunnon kehittäminen niin, että lihasvoimaa tulee lisää ja samalla kroppa kiinteytyy.

Yleisiä periaatteita

Alkuverryttely esimerkiksi polkupyörällä tai stepperillä lämmittää lihakset sopivasti ennen harjoitusta.

Itse voimaharjoittelussa lihaksia kannattaa kuormittaa niin, että lihastyötä tehdään sekä kiihdyttäen (konsentrinen lihastoiminta) että jarruttaen (eksentrinen lihastoiminta). On kuitenkin tärkeää, että molemmat vaiheet toteutetaan rauhallisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi penkkipunnerruksessa sitä, että ylös työntö kestää noin 1-2 sekuntia ja palautus rinnalle saman verran. Edelleen yksittäinen harjoituskerta kannattaa toteuttaa niin, että isoja lihasryhmiä kuormitetaan ennen pieniä ja useamman nivelen yli kulkevat liikkeet tehdään ennen pelkästään yhden nivelen yli tapahtuvaa liikettä. Esimerkiksi jalkaprässissä kuormitetaan sekä pakara-, reisi- että säärilihaksia ja liike kulkee sekä lonkka-, polvi- että nilkkanivelen kautta. Näin ollen on suositeltavaa tehdä jalkaprässi ennen polven ojennusta.

Loppuverryttely päättää treenikerran ja palautuminen voi alkaa.

Lihaskuntokuurin kesto

Tutkimukset ovat osoittaneet, että lihaskunto kehittyy tehokkaasti 3-4 kuukauden ajan harjoittelun aloittamisesta. Toisaalta lihasvoima kasvaa selvästi jo muutaman viikon säännöllisen kuntosaliharjoittelun jälkeen. Säännöllinen lihaskuntoharjoittelu viikkotasolla tarkoittaa aloittelijalle tai vähän harrastavalle 2-3 treeniä, ja harjoittelussa jo edenneelle 4-5 treenikertaa viikossa.

Esimerkkitreeni

Yksittäinen treeni voidaan suunnitella monella tavalla. Nykysuositus ohjeistaa treenikertaan 8-10 liikettä. Käytännössä treenin aikana pyritään kaikkia kehon suuria lihasryhmiä kuormittamaan monipuolisesti. Yksittäisessä liikkeessä toistoja tehdään 8-15.

Vastus säädetään niin, että viimeiset toistot tuntuvat hyvin kuormittavilta. Sopivan vastuksen löytäminen vaatii muutaman kokeilukerran, joten yksittäinen sarja kannattaa tehdä niin pitkälle kuin vain jaksaa. Liikkeiden välillä pidetään 1-2 minuutin palautustauko. Jos ohjelma tuntuu kevyeltä, voidaan vuorokerroin painottaa ylä- ja alaraajoja tekemällä niihin kohdistuvat liikkeet toiseen kertaan. Edellä kuvattu lihaskuntoharjoitus alku- ja loppuverryttelyineen vie aikaa vajaan tunnin.

Muista liikunnan ilo! Kuten kaikessa harjoittelussa, myös lihaskunnon harjoittamisessa, harjoittelua kannattaa jaksottaa ja monipuolistaa. Harjoitusviikkoon voi hyvin sisällyttää lenkkeilyä ja vaikkapa pallopelejä. Myös harjoittelusta vapaat viikot kuuluvat arkeen. Lisäksi riittävän levon ja ravinnon merkitys korostuu ehkä yhden tärkeimmän liikuntamotivaattorin eli liikunnan ilon säilyttämiseksi.

Miten saadaan lihakset kasvamaan?

Arkikielessä lihasvoimalla ymmärretään jonkin tietyn lihaksen tai lihasryhmän tehoa ylläpitää vaadittua suorituskykyä. Vaatimukset lihaksen suorituskykyisyydelle voivat kuitenkin olla hyvinkin erilaisia. Kilpaurheilijoilla voiman osa-alueet voidaan jakaa tarkasti, minkä vuoksi voimaharjoittelun ohjelmointi on usein erittäin huolellisesti suunniteltu ja toteutettu riippuen siitä, missä vaiheessa harjoituskautta ollaan ja mikä kilpaurheilulaji on kyseessä. Toisaalta, harjoitettiinpa lihasvoimaa millä tasolla tahansa, tavoitteet määräävät millaista harjoittelu määrältään, laadultaan ja teholtaan on. Tässä jutussa keskitytään tarkastelemaan millaista harjoittelun tulee olla, jos tavoitteena on lihasmassan kasvu.

Liikkuvuus

Liikkuvuutta on kutsuttu myös taipuisuudeksi ja notkeudeksi. Liikkuvuus voidaan jakaa vielä liikelaajuuksien ja joustavuuden tarkasteluun. Liikkuvuustarkastelussa voidaan puhua myös yleisestä ja lajikohtaisesta liikkuvuudesta. Aktiivisella liikkuvuudella tarkoitetaan nivelen suurinta liikelaajuutta, joka tapahtuu vaikuttajalihasta tai -lihaksia supistamalla ja antamalla vastavaikuttajalihaksen/-lihasten venyä. Passiivisella liikkuvuudella puolestaan tarkoitetaan ulkoisten voimien avulla tapahtuvaa liikettä rajoineen.

Liikkuvuus on edellytyksenä sille, että liikkeet voidaan suorittaa hyvin. Ihmisen ikääntyessä ja liikuntakoneiston rapistuessa liikkuvuus vähentyy. Tätä voidaan vastustaa sopivilla liikkeillä ja asennoilla. Ilman venyttelyä lihasten liikelaajuudet supistuvat. Liikkuvuusharjoittelulle edullisin vaihe on 11-14 vuoden iässä. Harjoittelun avulla voidaan saavutettuja laajuuksia sitten ylläpitää, mutta venytysharjoittelun tulee olla säännöllistä. Venyttelyharjoitukset jäävät usein liian pienelle huomiolle. Ne ovat kuitenkin tärkeitä, sillä ellei lihaksia venytetä, erilaisten vammojen riski kasvaa. Venyttelystä on muutakin hyötyä kuin vammojen ehkäisy.

Ensinnäkin venyttely on erinomainen virkistys- ja stressinlievityskeino. Toiseksi se tukee lihaskuntoharjoittelua, koska se lisää liikelaajuutta. Kun liikelaajuus on hyvä, lihaksen kehittyvät tasaisesti ja hyvin. Hyvä liikkuvuus on seuraus niveliä ympäröivien lihasten ja jänteiden joustavuudesta. Lyhyet, kireät lihakset eivät tarpeen tullen, esimerkiksi vääränlaista liikettä tehdessä, jousta toivottavalla tavalla. Kun venyttelet, tunnet lihaksissasi vastusta. Hermot antavat lihakselle supistumiskäskyn, jottei se venyisi liikaa. Mutta jos pidät venytyksen 20-30 sekuntia, hermoimpulssit heikkenevät ja venytys alkaa tuntua mukavammalta. Venytä kuitenkin vai siihen saakka, että tunnet lievää venymistä, älä niin paljon että sattuu. Käsitys, ettei lihaksikas ihminen voi olla notkea, on väärä. Voit todellakin olla sekä lihaksikas että notkea, jos harjoitteluohjelmasi vain on sellainen, että se kehittää riittävästi molempia ominaisuuksia.

Säännöllinen venyttely vähentää lihasjännitystä, saa kehon tuntumaan rennommalta, parantaa koordinaatiota ja liikelaajuuksia, ennaltaehkäisee liikuntavammoja, kuten lihasrevähdyksiä ja opettaa tuntemaan omaa kehoaan.

Suosittele meitä

Vääksyntie 270, Lammi | Turuntie 1, Hämeenlinna | Valtakatu 2 , Riihimäki | Sillankorvankatu 2, Hyvinkää

Yhteystiedot

ST-Liikuntapalvelut
16900
LAMMI
www.st-liikuntapalvelut.fi

Haluatko tietää lisää?

Lähetä kysymyksesi ja vastaan heti sen saatuani. Lisätietoja palveluistani löydät myös yrityksen Facebook-sivuilta!

Tykkää meistä Facebookissa!

Tykkää meistä ja saat ensimmäisten joukossa tietää alkavista kursseista.

  • Facebook